Vesien uhanalaiset lajit

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Vesien lajikirjo on Espoossa monipuolinen. Siihen kuuluvat paitsi varsinaiset vesieliöt myös vesien äärellä ja osittain vedessä viihtyvät lajit.

Meritaimen kutee virtavesissä eri puolilla Espoota

Nisäkkäistä silmälläpidettäviä ovat virtavesissä kalasteleva saukko ja itämerennorppa, jonka voi tavata lekottelemassa luodolla merellä. Vesiemme uhanalaisia lintulajeja edustavat muun muassa selkälokki, rastaskerttunen ja Suomenojalla viihtyvä liejukana. Espoon erämaajärvillä asustaa silmälläpidettävä kaakkuri. Uudessa uhanalaisluokittelussa vaarantuneisiin luetaan myös monta uutta vesilintulajia, kuten jouhisorsa ja tukkasotka.

Meritaimenpuromme ovat harvinaislaatuisia, sillä vastaavia uhanalaisen taimenen luonnonkantoja on enää alle kymmenessä jokivesistössä koko Suomessa. Espoon jokiin ja pienempiin virtavesiin nousee kutemaan myös muun muassa silmälläpidettäviin kuuluva nahkiainen.

Purohyrrä ja meriuposkuoriainen ovat Espoon erikoisuuksia

Uhanalaisimpia Espoon vesien selkärangattomista pikkueläimistä on pieni kovakuoriainen purohyrrä. Merielämään on sopeutunut uhanalainen meriuposkuoriainen - Espoonlahden erikoisuus. Myös moni uhanalainen tai silmälläpidettävä vesiperhoslaji viihtyy vesistöissämme.

Vaarantunutta meriuposkuoriaista tavataan Euroopan maista vain Suomessa. Espoonlahden esiintymä on maamme suurin. Kovakuoriaisiin kuuluva otus on hiukan alle 1 cm kokoinen ja elää veden alla vesikasveilla kiipeillen ja kasvinosia syöden. Laji kuuluu erityisesti suojeltuihin lajeihin ja sille on Espoonlahdella rajattu kolme suojeltua esiintymisaluetta.

Rannoilla kasvaa uhanalaisia saroja

Vesien ja rantojen kasvilajisto on monimuotoista, sillä Espoossa on hyvin monenlaisia vesiympäristöjä. Upoksissa ja huomaamattomana Matalajärvessä kasvaa erittäin uhanalainen hentonäkinruoho. Rantojen silmälläpidettäviä lajeja ovat puolestaan vankkasara ja vienansara.